Blogi
Kävin ystäväni kanssa pari viikkoa sitten ihmettelemässä kevään edistymistä Joensuun Noljakassa luonnossuojelualueella. Paluumatkalla luontopolkua pitkin kävellessämme matkamme keskeytti vastaamme haukkuen juokseva irtioleva suurikokoinen koira.
Koira jäi haukkumaan eteemme polulle ja yritin arvioida, päästääkö koira meidät ohitseen vai onko olemassa vaara, että koira käy kimppuumme. Ystäväni taisi tosissaan pelästyä koiraa ja koirakin tämän taisi vaistota, koska se siirtyi polulta sivummalle haukkumaan metsään perääntynyttä ystävääni. Ehdin minäkin jo hetken tuumia, mitä teemme, ellei koiranomistajaa ala pikkuhiljaa näkymään.
Lopulta koiranomistaja saapui juosten paikalle selitellen, ettei koira ole vihainen vaan ainoastaan ”tyhmä nuori koira”. Mietin mielessäni, että ei koira ole tyhmä, vaan sen omistaja on ilmeisen piittaamaton järjestyslain säännöksistä, koska hän antaa koiransa juosta vapaana taajamassa sijaitsevalla luonnonsuojelualueella säikyttelemässä ulkoilijoita.
Koirakuri perustuu lakiin
Järjestyslaissa säädetään niin sanotusta koirakurista eli koirien irtipidosta ja koirien jätösten korjaamisesta. Koiran omistajan tai haltijan on pidettävä koira taajamassa kytkettynä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseksi. Taajamalla tarkoitetaan järjestyslaissa taajaan rakennettua aluetta, joka on osoitettu liikennemerkillä.
Koiran kiinnipitovelvoite ei kuitenkaan koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä koirille erityisesti tarkoitettua aidattua jaloittelualuetta kuten koirapuistoa. Koiran tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.
Koira on pidettävä hallinnassa
Koiran talutushihna ei saa olla niin pitkä, että koira pääsee häiritsemään muita ihmisiä. Koira on otettava ohitustilanteessa lyhyeen hihnaan esimerkiksi koiraa talutettaessa niin sanotulla flex-taluttimella. Koiran kanssa ei saa koiran kytkettynäkään ollessa mennä paikkoihin, joissa se voi aiheuttaa muille ihmisille vaaraa.
Koiraa ei esimerkiksi saa viedä kytkettynäkään hiihtoladuille (paitsi koirien kanssa hiihtämiseen osoitetuille reiteille), urheilukentälle, yleisille uimarannoille, toriaikana torille eikä lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle. Sen sijaan järjestyslaki ei kiellä esimerkiksi koiran viemistä hautausmaalle, vaikka se on joissain seurakunnissa kielletty kieltokyltein. Näin ollen asiallisesti kytkettynä kuljetettavaa koiraa ei voi poistaa hautausmaalta.
Eräässä tapauksessa kunnan päätöksen lainmukaisuuteen koiran kanssa liikkumisen kieltämisestä tietyllä alueella oli haettu tulkinta-apua hallinto-oikeudelta. Korkein hallinto-oikeus (KHO 13.11.2006/3426) katsoi, että liikuntalautakunnan päätös kieltää koirien vieminen kaupungin rakentamille ja kunnossa pitämille kuntoradoille ei loukannut liikkumisvapautta tai ollut muutoinkaan lainvastainen. Liikuntalautakunnan päätöksessä asettamat rajoitukset eivät olleet epäsuhteessa asetettuihin tavoitteisiin (mm. koirien ja ulkoilijoiden kohtaamistilanteisiin liittyvän mahdollisesti sisältyvän vaaran ehkäiseminen) nähden, koska kielto koski ns. ympärysratoja eikä kielto ulottunut kaikkiin kuntoratoihin.
Sakkoja ja korvauksia
Koiran irtipitäminen vastoin järjestyslakia on järjestysrikkomus, josta voidaan määrätä koiraa irtipitävälle rangaistukseksi sakkoa. Koiran irtipidosta vastoin järjestyslakia voi myös seurata vahingonkorvausvelvollisuus.
Turun hovioikeus (Turun hovioikeuden tuomio 26.9.2007/1886) tuomitsi koiran omistajat sakkorangaistukseen järjestysrikkomuksesta ja vammantuottamuksesta koiran omistajien pidettyä koiriaan kytkemättöminä parkkipaikalla siten, että koirat olivat päässeet juoksemaan omaa koiraansa ulkoiluttaneen henkilön luo aiheuttaen tämän liukastumisen. Koiran omistajat olivat koirien pitoon liittyneellä huolimattomuudella aiheuttaneet omaa koiraansa ulkoiluttaneelle henkilölle lantionmurtuman. Heidät tuomittiin myös maksamaan koiranulkoiluttajalle vahingonkorvausta.
Entuudestaan vaaralliseksi tiedetty koira
Mikäli koira tiedetään jo entuudestaan vaaralliseksi ja se voi aiheuttaa vahingon tai vahingon vaaran, voi koiran omistaja tai haltija saada rangaistuksen eläimen vartioimatta jättämisestä tai järjestysrikkomuksesta. Koiranomistaja tai haltija voi saada myös rangaistuksen vamman tuottamuksesta.
Vaasan hovioikeus (Vaasan hovioikeuden tuomio 25.2.1983/10) oli tuominnut rangaistuksen koiranomistajalle ihmiselle vaarallisen koiran irti pitämisestä (nykyisin rikosnimike on eläimen vartioimatta jättäminen) hänen pidettyänsä irrallaan ja valvomatta omistamaansa vaarallista koiraa siten, että se oli päässyt ahdistelemaan ja puremaan koulumatkalla ollutta lasta. Koiranomistaja tuomittiin myös maksamaan uhrille korvausta henkisestä kärsimyksestä, koska tämä oli joutunut koiraa kohtaan tuntemansa pelon vuoksi turvautumaan koulumatkoillaan saattajaan tai kulkemaan kouluun kiertotien kautta.
Kouvolan hovioikeus (Kouvolan hovioikeuden tuomio 17.6.2009/673) sen sijaan tuomitsi koiranomistajan järjestyslain tahallisesta rikkomisesta sakkoon ja vahingonkorvauksiin tämän pidettyä aidatulla pihallaan irti koiraansa, joka oli hypännyt aidan yli käyden ohikulkevan koiranulkoiluttajan koiran kimppuun aiheuttaen koiralle vammat, joiden vuoksi hyökkäyksen uhriksi joutunut koira jouduttiin lopettamaan. Koiranomistaja oli tiennyt koiransa pystyvän halutessaan hyppäämään aidan yli tielle.
Jätökset siivottava hoidetulla alueella
Koirien irtipidon lisäksi järjestyslaissa säädetään koirien jätösten siivoamisesta taajamissa. Koiran ulkoiluttajan on pidettävä huolta, ettei koiran uloste jää taajamassa hoidetuilla alueilla ympäristöön. Hoidetuksi alueiksi katsotaan ainakin alueet, joilla on leikattu nurmikko, istutuksia ja päällystetyt tiet. Jätösten siivoamista koskeva järjestyslain määräys ei valitettavasti ole kovin tehokas.
Poliisilla ei ole käytännössä resursseja valvoa määräyksen noudattamista, eikä määräyksen rikkomisesta näin ollen ole juurikaan annettu sakkoja. Jätösten siivoaminen on kuitenkin tärkeää siisteys- ja hygieniasyistä ja ennen kaikkea koiramyönteisen ilmapiirin luomiseksi ihmisten keskuudessa.
Koirakuri ei koske virkakoiria
Järjestyslain määräykset koirakurista eivät koske valtion omistamaa virantoimituksessa käytettävää koiraa, vartijan vartiointitehtävissä olevaa koiraa, koulutettua palvelutehtävässä olevaa pelastuskoiraa, liikuntavammaisen avustajakoiraa tai näkövammaisen opaskoiraa. Virkakoirien erioikeuksia on perusteltu sillä, että rajoitukset rajoittaisivat merkittävästi koiran virka- ym. tehtävien suorittamista.
Ulosteenpoistovelvoite koskee lähtökohtaisesti myös virka- ym. koiria. On kuitenkin selvää, että koiran tehtävän luonteen tai omistajan tai haltijan fyysisten rajoitusten vuoksi jätösten siivoamista ei voida aina edellyttää.
Kuvan irtioleva koira osallistui pihatöihin omistajansa pihalla omistajansa valvonnassa.